Uusi kierto

Kyllä se vaan on nyt niin, että viikko sitten alkanut "vuoto" oli menkat. Lugejen lopetuksen jälkeen vuoto vaan loppui ja nyt aamulämmötkin enteilee tulevaa ovista. Täytyy kyllä lääkärin kanssa keskustella tuosta vuodon aikaisesta alkamisesta, koska luteaalivaihe jäi vaan 10 päivään (mulla normaalisti 13 päivää).

Selvittelin tuossa mielenkiinnosta kilpirauhasen vajaatoiminnan yhteyttä koeputkihoitoihin ja törmäsin kilpirauhasen vasta-aineisiin, jotka saattavat heikentää alkion kiinnittymistä. Kilpirauhasen vajaatoimintaahan olen itse sairastanut 15-vuotiaasta ja silloin aikanaan se diagnosoitiin kilpirauhastulehdukseksi (johon vasta-aineet myös usein liittyvät). Minulta ei vaan koskaan ole noita vasta-aineita testattu, varmaankin sen takia etteivät ne vaikuta itse kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitoon. Nyt laitoinkin sitten terveyskeskuslääkärilleni viestiä, voisiko hän määrätä nuo kokeet minulle. Ehdottomasti haluan ne selvittää ennen seuraavaa hoitoa. Turha mitään seuraavaa hoitoa on tehdä, jos oma kehoni hylkii alkioita. Onneksi vasta-aineisiin on hoitomuoto; kortisoni ennen alkion siirtoa ja sitä jatketaan 9-10 viikolle jos raskaus alkaa.

Pp 14

Tänään oli sitten virallinen testipäivä ja eipä se testi miksikään muuttunut, negatiivinen edelleen. Lopetan nyt luget ja katsotaan tuleeko vielä lisää vuotoa. Soittelin klinikallekin ja seuraavan ajan jälkitarkastukseen/uuden hoidon suunnitteluun voin varata kun seuraavat kuukautiset alkaa. Tämä blogi nyt varmaan hiljenee siksi aikaa ja yritän keskittyä muihin asioihin.

Pp 12

Tein tänä aamuna apteekin raskaustestin: negatiivinen. Eipä ollut yllätys. Soitin klinikalle ja kysyin voinko lopettaa luget. Suosittelivat vielä jatkamaan keskiviikkoon asti ja tekemään sitten uuden testin. No, tehdään sitten niin, vaikka ei tämä tästä enää kyllä iloksi muutu. Vuoto on vähentynyt, mutta taitaa vaan pitää taukoa, kipuja ei edelleenkään ole.

Ainakin yhden kierron tauko täytyy pitää ennen seuraavaa hoitoa eli se olisi sitten aikaisintaan huhtikuussa. Ihan hyvä toisaalta, että saa kroppa olla taas hetken ilman kaikenlaisia ylimääräisiä hormooneja. Henkisesti on kyllä vaikea ajatella uutta hoitoa ja uusia pettymyksiä. :-( Mitäs jos seuraavassa hoidossa ei saadakaan yhtään alkiota? Montako hoitoa sitä jaksaakaan käydä läpi... Pelkään että me tullaan kuulumaan siihen muutamaan prosenttiin joka ei saa koskaan omaa biologista lasta... ;-(

Pp 10

Vuotoa, erittäin haalea viiva raskaustestissä... siinä tämän päivän uutiset. :-( Vuoto alkoi jo eilen ja ei ole mitään pientä tuhrua, vaan ihan selkeää vuotoa. Luget varmaan vain pitävät runsaamman vuodon poissa. Kovia menkkakipuja ei ole vielä ollut, mutta vähän on alavatsaa juilinut. Haalea viiva raskaustestissä tietysti on siinä mielessä positiivista, että alkio on kiinnittynyt, vaikkakaan tuskin pysynyt kiinni kovin kauaa, koska vuoto alkoi näin aikaisin. Selkäkipu ja rintojen arkuus hävisivät jo monta päivää sitten.

Tuntui tänään äärimmäisen typerältä käydä ostamassa apteekista lisää raskaustestejä verta vuotavana, mutta aion jatkaa vielä lugeja ja testata maanantaina uudelleen. Sitten soitan klinikalle ja kerron tilanteen. Onhan monilla vuotoa alkuraskaudessa, mutta jotenkin vaikea uskoa, että tämä tästä enää iloksi muuttuisi. :-( Se on sitten edessä taas koko hoitorumba uudelleen, koska pakkaseen ei saatu mitään. ;-(

Pp 7

Piinailut jatkuvat... ei uutta tämän auringon alla. Edelleen alaselkäkipua/jomotusta, häiritsee varsinkin öisin, kun en saa nukuttua. Toissayönä jouduin taas ottamaan Panadolin, kun en kahden tunnin kärvistelyn jälkeen ollut saanut unta. Viime yö taas meni paremmin. Eilen oli myös pieniä tuntemuksia alavatsalla, mutta niihin en luota ollenkaan, niitä on joka kierrossa.

Testauspäivään on enää viikko! Koko testin tekeminen pelottaa, en haluaisi sitä edes tehdä. En halua pettyä, jos testi onkin negatiivinen. Oma usko ei oikein riitä, että se edes voisi olla positiivinen. Mitkä meidän mahdollisuudet sitten vaan jatkossa ovat, kun hedelmöittyminen on niin huonoa ja jos top luokan alkiokaan ei kiinnity hyvään limakalvoon. :-/ Mutta yritän parhaani mukaan olla murehtimatta asiaa vielä, kiireet töissä onneksi auttavat asiaa.

Tarkistin eilen että kaapissa lojuvat raskaustestitkin on vielä voimassa. Ostin ne varmaan yli puoli vuotta sitten ja eipä ole ollut tarvetta testailla viime aikoina. :-) Eilen kävin myös ostamassa loput luget apteekista. Ennen siirtoa ostin vain puolet, kun en tiennyt päästäänkö edes siirtoon asti.

Pp 4

Vasta neljäs päivä alkion siirrosta... vasta! Aika tuntuu taas matelevan, ma-te-le-van... Kun aloitettiin tämä hoito, tuntui sumujen aikaan, että meneepä aika hitaasti, sitten pistelyn tullessa kuvioihin olikin jo pian punktio, nyt sitten taas tuntuu ikuisuudelta odottaa tämä kaksi viikkoa.

Monet on kyselleet, no mikäs on vointi, onkos mitään oireita? Yritä siinä nyt sitten selittää, että ei niitä oireita vielä voi olla, kun hyvä jos alkio on edes kiinnittynyt vielä. :-) Tai no oireitahan on, alavatsan nippailua ja tissien kipuilua, mutta ne johtuu lugeista. Tissikipu nimittäin alkoi jo tiistaina, heti ekana lugepäivänä, ennen kuin alkiota oli edes siirretty. Perjantai aamuna oli melko kovat alaselkäkivut, jouduin oikein heräämään normaalia aikaisemmin, kun vihloi niin paljon, etten saanut nukuttua. Otin jopa särkylääkkeet (Panadolia), jotta sain alakropan rentoutumaan. Mutta taaskin, alaselkä on kipuillut vähäsen jo ennen siirtoa ja nyt myös tuon perjantain jälkeenkin, ei onneksi enää niin pahana. Voi siis hyvinkin johtua lugeista tai esim. liiasta tietokoneella istumisesta. :-) Kaikille oireille löytyy siis selitys: luget! Nuo ihanat valkoiset pallerot... not!

Tunteiden osalta tämä viikko on kyllä ollut yhtä vuoristorataa. Ensin oltiin iloisia, kun punktio meni hienosti ja saatiin sopivasti munasoluja, sitten tultiin rymisten alas kun vain yksi soluista hedelmöittyi. Sitten taas saimme toivon pilkahduksen kun tuosta yhdestä ja ainoasta kehittyi hieno alkio, mutta nyt taas alkaa tunteet menemään alaspäin... onko tärpännyt, ei varmaan, eihän se nyt meidän tuurilla. Mielessä pyörii ajatuksia miten se yksi hyvä alkio muka voisi olla täydellinen, kun ne muut eivät olleet, varmasti siinäkin on jotain vikaa. Liekö se elossa enää, mitäs jos se kuolikin heti siirron jälkeen, ihan turhaan tässä odotellaan. Mutta kun ei voi tietää, niin ei muu auta. Voisivat kehittää jonkun sellaisen testin tai laitteen, jolla voisi seurata alkion kehitystä tietokoneen ruudulta siirron jälkeen. Säästyisi tältä piinalta. :-)

Nythän on siis dpo 6 eli kuudes päivä "ovulaatiosta", periaatteessa näihin aikoihin alkion pitäisi kiinnittyä jos on kiinnittyäkseen. Mutta tunteeko sitä? Jotkut väittävät tunteneensa, mutta enpä usko, on se alkio kuitenkin sen verran pieni vielä tässä vaiheessa. Ensi viikolla on töissä onneksi sen verran kiirettä, että ehkä pystyn olemaan ajattelematta tätä asiaa koko ajan. :-) Virallinen testipäivähän on ke 23.2. Jos laskee "ovulaatiosta" luteaalivaiheen, niin menkat pitäisi alkaa viimeistään ma 21.2. mutta luget pitää ne todennäköisesti poissa. Huomenna tulee 10 päivää Pregnylistä, joten sen jälkeen senkään ei enää pitäisi vaikuttaa testitulokseen eli antaa väärää positiivista.

Piinailu jatkuu...

Pp 0

Eiliset surulliset fiilikset muuttuivat tänään varovaisen positiivisiksi, kun pääsimme klinikalle ja selvisi, että se yksi ja ainoa hedelmöittynyt munasolu oli kehittynyt top luokan alkioksi! :-) Nyt tuo pikkuinen on sitten matkassa mukana ja niin toivon, että tarraisi lujasti kiinni.

Siirto sujui kivuttomasti ja suht nopeasti. Toimenpiteeseenhän pitää mennä rakko täynnä, jotta katetrin laittaminen on helpompaa, mutta mulla oli rakko vähän liian täynnä ja hetken yritettyään lääkäri pyysi, että käyn lirauttamassa vähän pois. :-) Sen jälkeen katetrin laittaminen onnistuikin hyvin ja alkiomme saatiin laitettua kohtuun. Vielä labratädit tarkastivat ruiskun mikroskoopin alla, koska joskus alkio saattaa jäädä siihen kiinni (mukana on vain vähän nestettä), mutta meidän kaverimme oli jäänyt sinne minne pitikin ja pääsimme lähtemään kotiin.

Nyt sitten piinaillaan kaksi viikkoa, laitellaan Lugesteron palleroita tuonne alas ja toivotaan parasta. Yritän olla testaamatta ennen virallista testipäivää, jotta sitten jos testi on negatiivinen, niin ei tarvitse pohtia muuttuisiko se vielä positiiviseksi. Jännittävän tästä ajasta tekee myös se, että nyt olemme lähempänä raskautta kuin koskaan aiemmin! Pelko on tietysti mielessä, että jos nyt ei tärppääkään, niin joudumme aloittamaan kaiken alusta, koska pakkaseen emme saaneet mitään. :-/

Soluista kyselin lääkäriltä ja mun kahdeksasta munasolusta oli seitsemän ollut kypsiä, mutta yksi oli hajonnut heti mikroinjektiossa, joten vain kuudelle oli mikroinjektio saatu tehtyä. Miehen siittiöitäkin oli sulatettu pakkasesta, mutta ne olivat kaikki olleet liikkumattomia/kuolleita, joten niitä ei ollut käytetty vaan kaikkiin kuuteen munasoluun oli laitettu siittiö sisään tuorenäytteestä. Syy huonoon hedelmöittymiseen on todennäköisesti siittiöissä, niitä kun on niin vähän ja ovat huonolaatuisia, niin varmasti niissä on myös paljon DNA:n pilkkoutumista, joka osaltaan vaikuttaa niiden hedelmöityskykyyn.

Yksi ainoa...

Eilisen hyvät fiilikset hyvin menneestä punktiosta vaihtuivat tänään surullisiin kun soitin klinikalle ja selvisi, että kahdeksasta munasolusta vain yksi ainoa oli hedelmöittynyt! :-( Pyysin että soittavat labrasta meille huomenna aamulla, että tarvitseeko lähteä edes siirtoon... toivoa tietysti on että se yksi ainokainen jatkaa jakautumista, mutta eipä tässä jaksa kovin positiivinen olla. Jos nyt ei onnistu ja vielä halutaan yrittää, niin koko hoitorumba täytyy aloittaa taas alusta. ;-(

Munasolupunktio

Tänään oli sitten punktiopäivä. Aamulla heräsimme mieheni kanssa aikasin, pakkasimme eväät mukaan ja suuntasimme kohti klinikkaa. Olin saanut ohjeeksi olla syömättä 6 tuntia ja juomatta 2 tuntia ennen operaatiota. Aamulla join vielä yhden lasin vettä ja yhden laihaa mehua, etten ihan pyörtyisi matkalle. Otin myös aiemmin klinikalta saamani Diapamin, jotta en turhaan hermoilisi ajomatkalla. Se vaikuttikin sen verran, että koko ajomatkan vain väsytti kamalasti.

Perille saavuimme hyvissä ajoin. Klinikalle päästyämme mies meni heti antamaan omaa näytettään ja minä menin lepohuoneeseen odottelemaan omaa vuoroani. Hoitaja tuli vähän kyselemään tietoja, mittasi verenpaineen ja laittoi käteen kanyylin. Sain myös esilääkkeeksi yhden kapselin särkylääkettä. Sitten vain odottelin lehtiä lukien. Minua ennen oli yksi potilas. Pian mieheni tuli seurakseni ja nopeasti oli meidän vuoro siirtyä toimenpidehuoneeseen. Siellä sain suoneen rauhoittavaa ja kipulääkettä. Lääkäri laittoi ultralaitteen sisään ja puudutti kohdunkaulaa parista kohtaa. Tämän jälkeen ei sitten enää tuntunutkaan kipuja, kun lääkäri laittoi punktioneulan sisään ja alkoi tyhjentämään munarakkuloita. Olin ihan yllättynyt, että lääkkeet tehosivat niin hyvin, että kipuja ei käytännössä ollut, vähän yhden rakkulan kohdalla tuntui, mutta ei muuten. Miestä alkoi kesken kaiken vähän heikottamaan, niin hän siirtyi takaisin odotustilaan. :-)

Oma toimenpiteenikin oli pian ohi ja pääsin takaisin lepäilemään. Vähän munasarjojen kohdalla tuntui jomottelua, mutta ei paljon ja vähän tuli verta, mutta nyt ei enää ollenkaan eli hyvin vähäistä oli verenvuotokin pistokohdista (joita taisi tulla vain kaksi, yksi kummallekin puolelle). Tuloksena punktiosta oli 8 munasolua! :-) Hyvä määrä mielestäni, enemmän kuin muutama, mutta ei liikaa, että olisi suurempaa vaaraa hyperistä tms. Operaation aikana saamistani lääkkeistä tuli hetken päästä vähän vapinaa, joka meni onneksi pian ohi ja edes särkylääkettä en ole joutunut ottamaan.

Söimme mieheni kanssa aamupalaeväät, täyttelimme muutamia papereita, lueskelimme lisää lehtiä, odottelimme miehen näytteen tuloksia ja sitten pääsimmekin lähtemään kotimatkalle. Miehen näyte ei ilmeisesti tällä kertaa ollut kovin hyvä, koska olivat joutuneet sulattamaan vähän lisää siittiöitä pakkasesta, mutta hyvä että niitä siellä oli varalla!

Nyt sitten jännäämme sormet ristissä, että solumme tykkäävät toisistaan ja hedelmöittyvät. Toivon, että klinikalta ei soiteta huomenna, vaan saan soittaa heille ja kysyä montako munasolua on hedelmöittynyt. Soittavat klinikalta nimittäin vain siinä tapauksessa, jos yksikään munasolu ei ole hedelmöittynyt. Jos kaikki menee hyvin, niin siirtoon pääsemme keskiviikkona. :-)

2. seurantaultra

Toinen seurantaultra takana. Tällä kertaa toisella puolella näkyi 6 munarakkulaa, 9-17 millisiä ja toisella puolella 7 munarakkulaa 11-21 millisiä. Lääkäri määräsi punktiopäivän ja se on maanantai! Iik! Lääkitystä jatketaan niin, että tänään pistän Puregonia viimeisen kerran. Sumuja otan vielä huomenna aamulla ja päivällä, mutta en enää illalla. Illalla sitten pistän Pregnylin, jonka tarkoituksena on kypsyttää munasolut loppuun ja "irrottaa" ne. Sunnuntai on lääkevapaapäivä. :-) Maanantaiaamuna suuntaamme sitten kohti klinikkaa ja punktio on heti ensimmäisenä. Vähän nyt jännittää miten tuo Pregnylin pistäminen tulee sujumaan, kun siinä pitää lääkeaineet itse sekoittaa ruiskuun ja pistämisaika on todella tarkka, koska munasolut pitää kerätä tasan 36 tuntia piikin pistämisestä. Mutta jos kaikki menee hyvin, niin alkion siirtopäivä on näillä näkymin keskiviikko. :-)

1. seurantaultra

Tänään oli ensimmäinen kahdesta seurantaultrasta. Hyvin oli munarakkuloita kasvanut, toisella puolella lääkäri laski olevan 6 kpl ja toisella 8 kpl, plus molemmilla puolilla jotain tosi pieniä lisäksi. Toisella puolella isoin rakkula oli n. 14 mm ja toisella puolella n. 19 mm. Kohdun limakalvo oli n. 9 mm. Lääkitystä jatketaan samalla annoksella ja perjantaina taas ultraan. Lääkäri arvioi että punktio olisi ensi viikon maanantaina. Hurjan nopeasti tämä hoito menee. :-) Vähän on nyt alkanut alaselkää jomottamaan ja munasarjoissa tuntuu pientä painetta. Puregonia mulla on nyt vielä tälle ja huomiselle päivälle. Perjantaina joudun varmaan ostamaan vielä vähän lisää, täytyy katsoa mitä lääkäri sanoo.