Kirjoittelin viime viikolla kuinka olin kotidopplerilla kuunnellut pikkuisen sydämen ääniä. Sitten lueskelin netistä, että viuh viuh ääni ei ollutkaan vauvan sydän, vaan istukka. Tänään sitten löysin dopplerilla myös pikkuisen sydänäänet ja ne kuulostavat ihan hevosen laukalta... kopoti kopoti kopoti. :-) Netissä myös kirjoiteltiin, että istukan äänet voi vielä kuulua, vaikka vauva ei olisikaan enää elossa... olin siis huojentunut, kun kuulin nyt myös pikkuisen sydämen sykkeen. Tällä kertaa se oli 143.
Pahoinvointi alkaa helpottamaan... vihdoinkin! *koputtaa puuta varmuuden vuoksi* :-) Olen selvinnyt jo neljä päivää oksentamatta, ja vaikka nälästä ja iltaisin vielä tulee huonoa oloa, niin se ei ole enää niin voimakasta. Eihän tässä ehdittykään kärsiä pahoinvoinnista kun noin 8 viikkoa.
Töissä on stressaavaa... :-/ Alan vaihto on käynyt enemmän kuin kerran mielessä. Mutta en vaan keksi mitä muutakaan haluaisin työkseni tehdä. Äitiysloma tuo onneksi muutoksen työasioihin, mutta samat ongelmat on edessä taas sitten loman jälkeen, ehkäpä vielä entistä isompina. Voisin vallan hyvin ruveta kokopäiväiseksi kotiäidiksi, jos mies vaan tienaisi tarpeeksi. :-)
Pikkuinen 15+1
Ajatuksia, kokemuksia ja tuntemuksia lapsettomuudesta, lapsettomuushoidoista, lapsettomuuden jälkeisestä odotuksesta ja vauva/taapero-arjesta.
keskiviikko 28. syyskuuta 2011
torstai 22. syyskuuta 2011
Kotidoppler (rv 14+2)
Tilasin eilen kotidopplerin (Angelsounds doppler JPD-100B) raskauskeiju.fi:stä. :-) Paketti saapui jo tänään, nopeaa toimintaa siis! Hetihän sitä piti kokeilla. Mukana tuli geeliä, sitä siis doppleriin ja doppleri massulle. Ensin kokeilin väärästä kohtaa, mutta sitten keskeltä löytyi viuh viuh äänet. :-) Sykkeeksi näyttö näytti 157 eli kyllä se pikkuinen siellä oli, jonka sydän sykki.
Muuten ei mitään ihmeempiä uutisia... odottelen seuraavaa neuvolakäyntiä ja rakenneultraa. Pahan olon pitäisi kuulemma helpottaa, mutta ei se täältä ainakaan vielä ole kokonaan hävinnyt. Iltaisin on edelleen enemmän huono olo, päivät menee jo ihan mukavasti suht normaalilla olotilalla. Painoa on tullut noin kilo lisää, mutta masu ei vielä mielestäni mitenkään näy. Ollaan otettu masukuva joka viikko ja nyt pariin viimeiseen viikkoon ei ole juurikaan muutoksia tullut, no ehkäpä niitä alkaa parin seuraavan viikon aikana tulemaan. :-) Ja liikkeetkin pitäisi alkaa muutaman viikon päästä tuntumaan.
Olen yrittänyt pitää mielen positiivisena, mutta välillä vieläkin pettymyspeikko nostaa päätään ja alan miettimään missä vaiheessa jokin menee pieleen. Eihän tämä nyt voi mennä hyvin loppuun asti, eihän? Myös tulevaisuus mietityttää, lähinnä töiden osalta... onko niitä enää äippäloman jälkeen. Toisaalta haluan antaa vauvalleni mahdollisimman paljon aikaani ja jos se tarkoittaa, että töitä ei sitten enää ole, niin sitten sille ei vaan voi mitään.
Raskaudesta ollaan nyt kerrottu kaikille lähisukulaisille... eihän tämä enää mikään salaisuus ole, mutta silti ei tee vielä mieli kuuluttaa koko maailmalle. Enkä muutenkaan ole tyyppiä, joka ilmoittaa elämänsä suurimmista asioista esim. Facebookissa. :-)
Pikkuinen 14+2
Muuten ei mitään ihmeempiä uutisia... odottelen seuraavaa neuvolakäyntiä ja rakenneultraa. Pahan olon pitäisi kuulemma helpottaa, mutta ei se täältä ainakaan vielä ole kokonaan hävinnyt. Iltaisin on edelleen enemmän huono olo, päivät menee jo ihan mukavasti suht normaalilla olotilalla. Painoa on tullut noin kilo lisää, mutta masu ei vielä mielestäni mitenkään näy. Ollaan otettu masukuva joka viikko ja nyt pariin viimeiseen viikkoon ei ole juurikaan muutoksia tullut, no ehkäpä niitä alkaa parin seuraavan viikon aikana tulemaan. :-) Ja liikkeetkin pitäisi alkaa muutaman viikon päästä tuntumaan.
Olen yrittänyt pitää mielen positiivisena, mutta välillä vieläkin pettymyspeikko nostaa päätään ja alan miettimään missä vaiheessa jokin menee pieleen. Eihän tämä nyt voi mennä hyvin loppuun asti, eihän? Myös tulevaisuus mietityttää, lähinnä töiden osalta... onko niitä enää äippäloman jälkeen. Toisaalta haluan antaa vauvalleni mahdollisimman paljon aikaani ja jos se tarkoittaa, että töitä ei sitten enää ole, niin sitten sille ei vaan voi mitään.
Raskaudesta ollaan nyt kerrottu kaikille lähisukulaisille... eihän tämä enää mikään salaisuus ole, mutta silti ei tee vielä mieli kuuluttaa koko maailmalle. Enkä muutenkaan ole tyyppiä, joka ilmoittaa elämänsä suurimmista asioista esim. Facebookissa. :-)
Pikkuinen 14+2
tiistai 6. syyskuuta 2011
Nt-ultra (rv 12+0)
Tänään oli sitten jo odotettu niskaturvotusultra. Vähän jännitti etukäteen, mitä jos jotain ikävää löytyykin... mutta onneksi kaikki näytti olevan kunnossa. :-) Mittaa pikkuisella oli nyt 54,3 mm eli vastasi juuri oikeita viikkoja 12+0. Niskaturvotusta oli 1,8mm (ensimmäisellä mittauksella 1,7mm) ja yhdistettynä multa otetun verikokeen tuloksiin ja mun ikään riskiluku (että vauvalla on Downin syndrooma) oli 1:2700 eli negatiivinen. :-) Huh, olipa huojentavaa kuulla tuo tulos.
Saimme kuulla myös ensimmäistä kertaa pikkuisen sydänäänet... tum, tum, tum. :-) Istukka mulla on kuulemma kohdun takaseinässä ja lapsivettä viikkoihin nähden sopivasti. Pikkuinen oli kovin uneliaalla päällä, vähän saimme nähdä liikkeitä herättelyn jälkeen, mutta sitten pikkuinen taas nukahti. Varattiin samalla aika rakenneultraan ja se on sitten marraskuun alussa.
Edelleen odottelen että pahoinvointi lakkaisi... joka aamu tulee pieni oksennus ja päivästä riippuen joskus myös iltaisin. Pahinta pahoinvointi on nykyään illalla, varmaan osittain väsymyksen takia koska viikonloppuisin olo on parempi.
Tässä muutama ultrakuva pikkuisesta näytille. :-)
Pikkuinen 12+0
Saimme kuulla myös ensimmäistä kertaa pikkuisen sydänäänet... tum, tum, tum. :-) Istukka mulla on kuulemma kohdun takaseinässä ja lapsivettä viikkoihin nähden sopivasti. Pikkuinen oli kovin uneliaalla päällä, vähän saimme nähdä liikkeitä herättelyn jälkeen, mutta sitten pikkuinen taas nukahti. Varattiin samalla aika rakenneultraan ja se on sitten marraskuun alussa.
Edelleen odottelen että pahoinvointi lakkaisi... joka aamu tulee pieni oksennus ja päivästä riippuen joskus myös iltaisin. Pahinta pahoinvointi on nykyään illalla, varmaan osittain väsymyksen takia koska viikonloppuisin olo on parempi.
Tässä muutama ultrakuva pikkuisesta näytille. :-)
Pikkuinen 12+0
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)